Poliisi tiedotti muutama päivä sitten menneestä vuodesta ja
julkaisi siinä yhteydessä rikostilastoja. Rikoksista epäiltyjen turvapaikanhakijoiden
lukumäärä herätti laajaa kiinnostusta. Poliisin tilastotiedottaminen ei
kuitenkaan tutkijan näkökulmasta mennyt nappiin. Julkisuuteen saatetusta
materiaalista puuttuvat selventävät tiedot siitä, mitä kerrotut luvut
oikeastaan pitävät sisällään. Tiedotustilaisuudessa poliisin edustajat,
poliisiylijohtaja Kolehmaisen johdolla, puhuivat epäselvästi tai
harhaanjohtavasti. Julkaistut tilastot koskevat koko vuotta 2015 ja sen aikana
poliisin tietoon tulleita rikoksia. Kolehmaisen mukaan lukumäärät sisältävät
henkilöt, joita epäillään rikoksista. Todellisuudessa luvut kertonevat niiden
henkilöiden määrän, joita on epäilty tai epäillään rikoksesta. Poliisin tietoon
tullut rikollisuus* sisältää siis myös ne rikosepäilyt, jotka sittemmin ovat
osoittautuneet aiheettomiksi. Valotan asian merkitystä neljällä esimerkillä.
Marraskuussa 2015 uutisoitiin tapauksesta, jossa kolmen
turvapaikanhakijan epäiltiin ahdistelleen kahta teinityttöä. Poliisi tutki
asiaa ja totesi turvakamerakuvien perusteella, että väitettyä ahdistelua ei
ollut lainkaan tapahtunut vaan väitteet olivat teinien keksimää. Poliisin
tietoon tullut rikollisuus –tilastosta tapaus ei kuitenkaan poistu. Marraskuussa
2015 Vihdin kohdalle kirjattiin neljä rikosta rikoskategoriaan, joka sisältää seksuaalisen
ahdistelun. Nämä rikokset sisältyvät nyt raportoituun lukuun ja säilyvät
tilastoissa, vaikka väitteet ja rikosepäilyt olivatkin perättömiä.
Heinola pääsi niin ikään otsoihin marraskuun lopulla 2015.
Tuolloin kolmen turvapaikanhakijan epäiltiin ahdistelleen alaikäisiä torilla.
Tilastoissa näkyykin 3 merkintää tuohon aikaan. Poliisin selvitettyä asiaa, ja
totesi, että yhden turvapaikanhakijan kohdalla epäily oli aiheellinen.
Aiheettomat epäilyt eivät kuitenkaan poistu tilastoista ja ne näkyvät edelleen
kun poliisi tiedotti lukuja kokonaistilanteesta turvapaikanhakijoiden
rikosepäilyjen suhteen.
Kolmannessa esimerkkitapauksessa epäiltiin kahta raiskausta
ja yhtä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Lokakuiset epäilyt liittyivät
turvapaikanhakijoihin ja paikkakunta oli Jyväskylä (Säynätsalossa). Lokakuussa
2015 Jyväskylässä poliisin tietoon tuli seitsemän hyväksikäyttötapausta ja
kolme raiskaustapausta. Nämä kolme rikosepäilyä, joista syyttäjä ei nostanut
syytettä, sisältyvät näihin lukuihin.
Näistä kolmesta tapauksesta syntyy tilastoihin 10 merkintää,
joissa turvapaikanhakija on epäiltynä seksuaalirikoksesta. Poliisihallituksen
mukaan näitä rikosepäilyjä oli yhteensä 73 vuonna 2015. Edellä mainituissa
kolmessa tapauksessa, jotka edustavat vajaata viittätoista prosenttia kaikista
epäilyistä, vain yhtä turvapaikanhakijaa vastaan nostettiin syyte. Yhdeksän
merkintää 73:sta on pelkästään tämän tarkastelun perusteella aiheettomia.
Poliisitarkastaja Tommi Reen totesi Voima-lehden
haastattelussa loppuvuodesta kirjatun kuukausittain 20-40 tapausta, jossa
seksuaalirikoksen epäiltynä oli irakilainen. Aiemmin kuluneena vuonna vastaava irakilaisepäiltyjen
lukumäärä oli 1-7 per kuukausi. Oletetaan, että vuoden 2015 tammi-syyskuussa uusista
turvapaikanhakijoista riippumatta tapauksia olisi 3 per kuukausi. Tämä tekisi
yhteensä 27 tapausta 9 kuukauden aikana. Jäljelle jäisi 46 tapausta. Mikäli
loka-marraskuussa tapauksia olisikin 20-40, syntyisi tästä vähintään 80
tapausta. Jokin Reenin matematiikassa ei näytä täsmäävän.
Tilastojen tarkastelussa on syytä huomioida myös ne
seksuaalirikostapaukset, joissa turvapaikanhakija oli asianomistaja (uhri).
Niitä oli 13 vuonna 2015. Tämä luku pitää sisällään esimerkiksi sellaiset
tapaukset, joissa seksuaalista ahdistelua tai raiskaus tai sen yritys epäillään
tapahtuneen vastaanottokeskuksen sisällä.
Tämän jutun pääsanoma on seuraava: Tiedottaessaan
rikostilastoista poliisin tulisi selväsanaisesti kertoa, mitä julkisuuteen annetut luvut
pitävät sisällään - muun muassa aiheettomiksi osoittautuneet epäilyt. Lyhyt erillinen kuvaus lukujen sisällöstä ja
epävarmuuksista auttaisi välttämää vääriä tai hätäisiä johtopäätöksiä ja
uutisointia. Pelkästään kolmea otsikoissa ollutta tapausta tarkastelemalla
voitiin todeta vajaat 15 % epäilyistä vääriin ilmiantoihin tms. perustuviksi.
Luku on niin merkittävä, että poliisin olisi syytä huomioida tämä omassa tiedottamisessaan.
* poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilasto perustuu sisäministeriön poliisiasiain osaston PATJA-tietojärjestelmän tietoihin rikosten määristä nimikkeittäin. Jos esitutkinnan aikana ilmenee, että rikosta ei ole tapahtunut, poistetaan rikosepäilyyn liittyvät tiedot vuoden kuluttua asian ilmenemisestä ja siihen liittyvästä päätöksestä.