Sampo Terhon rotuopillisten näkemysten kritiikkiä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän nykyinen puheenjohtaja, kansanedustaja Sampo Terho kirjoitti taannoin artikkelin Eurooppalaisten menneisyydestä ja tulevaisuudesta (Kanava 6/2007). Tässä analysoidaan Terhon rotuopillisia¹ näkemyksiä ja perusteluita ja esitetään kritiikkiä niitä kohtaan.

 

Terhon lähtökohtana on ihmislajin jakautuminen rotuihin, joka hänen mukaansa ”lienee sinänsä kiistatonta”. Rotujen olemassaolo on kuitenkin perinnöllisyystieteessä ja evoluutiobiologiassa vähintäänkin kiistanalainen asia. Näiden tieteenalojen enemmistö pitää ihmisrotujen olemassaoloa tieteellisesti epäkelpona tai paikkansapitämättömänä päätelmänä ja on siis Suomen historiasta tutkintonsa suorittaneen Terhon kanssa eri linjoilla. 

 

Terho ei sinänsä valota asiasta käytyä tieteellistä keskustelua, vaikka perustaakin omat johtopäätöksensä juuri biologisiin väittämiin: Hän haluaa puolustaa ”ihmiskunnan monimuotoisuutta” ja on huolissaan valkoisten kansojen ”uhanalaistumisesta”. Hänen mukaansa asiassa on kyse valkoisen rodun ”elintilan” menetyksestä, jota uhkaa mm. tummarotuisten lasten adoptoiminen Eurooppaan. Lisäksi Terho kuvaa elintilan menetystä historiallisena prosessina: Valkoisella rodulla on ongelma, jonka siemenet se kylvi jo tuodessaan aikanaan afrikkalaisia orjiksi laivalasteittain Pohjois-Amerikan mantereelle. 

 

Lajin monimuotoisuus, uhanalaistuminen ja elintila ovat kaikki kasvi- ja eläintieteen eli biologisia määreitä. Terho ei esitä tavoitteilleen pitää valkoinen rotu elinvoimaisena ja varmistaa sen elintila mitään muita perusteita kuin tämä itseisarvo – rotujen pysyminen erillään ja elinvoimaisina. Aatteellisena ja poliittisena lähtökohtana tämä on sukua rotuerottelupolitiikoille ja rotuopillisilla teeseillään ja vaatimuksillaan Terho liittyykin tähän historialliseen jatkumoon.

 

¹Rotuoppi on ideologia, jossa yhteiskunnallisen päätöksenteon tavoitteita perustellaan ihmisten jaottelulla rodullisiin ryhmiin