Halla-aho vastaan sisäministeriö - kumman laskelmat ovat perustellumpia?

Julkisuudessa on käynnistynyt keskustelu myönteisten turvapaikkapäätösten todennäköisestä määrästä, kun europarlamentaarikko Jussi Halla-aho kyseenalaisti sisäministeriön esittämät arviot. Tässä kirjoituksessa esitetään laskelma saatavilla olevien tietojen pohjalta ja verrataan sitä Halla-ahon ja sisäministeriön esittämiin arvioihin.

Vuoden 2015 aikana Suomeen tuli 20485 turvapaikanhakijaa Irakista. Sisäministeriön mukaan tähän (12.2.2016) mennessä heistä noin 4000 on palannut vapaaehtoisesti. Jäljellä on näin ollen noin 16500 vuoden 2015 aikana Suomeen saapunutta irakilaista turvapaikanhakijaa.

Myönteisen turvapaikkapäätöksen vuoden 2015 aikana sai 652 ja kielteisen 119 irakilaista. Tutkimatta jätettiin 394 hakemusta, joista suurin osa (369) jätettiin tutkimatta, koska hakija oli jättänyt hakemuksen aiemmin toisessa EU-maassa. Käsiteltyjä tapauksia oli siis yhteensä 1165, joista tutkittujen hakemusten osuus oli 771 kappaletta.

Myönteisten päätösten osuus käsitellyistä hakemuksista oli siis 652/1165 eli 56 %.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan vapaaehtoisesti palaa tällä hetkellä noin 20-30 irakilaista päivässä. Aikavälillä 1.10.2015-11.2.2016 on 133 päivää. Keskimääräinen paluutahti on siis ollut 30 irakilaista päivässä. Nergin mukaan paluutahti on nyt hieman alempi, keskimäärin 25 palaajaa päivittäin.

Jos oletetaan, että paluutahti jatkuu hieman alhaisempana ja Irakiin palaa noin 20 henkeä päivässä, on puolen vuoden kuluttua maasta poistunut 3600 irakilaista. Tämän jälkeen jäljellä olisi noin 13000 vuonna 2015 maahan saapunutta irakilaista. Oletetaan edelleen, että heistä 56 % saa myönteisen päätöksen.

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden irakilaisten määrä olisi tällöin noin 7300. Tämä melko varovainen arvio on noin 10000 henkeä alempi kuin Jussi Halla-ahon laskelma (17500 myönteistä päätöstä). Sisäministeriön arvio turvapaikan saajien määrästä (kaikki hakijat) on noin 10000.

Tolkun Suomi hysterian vallassa

Perjantai-iltana klo 18 perussuomalaisten Suomen Uutiset kertoo, että vastaanottokeskuksissa kiertäisi viestejä, jossa kehotetaan saapumaan Helsingin keskustaan lauantaina klo 20. Kokoontumispaikaksi esitetään joko Kolmen Sepän aukiota tai rautatientorinaluetta. 

Viestien sävy on huolestuttava, ja antaa aiheen olettaa, että uudenvuoden tapahtumat saattavat toistua. Asematunneliin oli kokoontunut tuolloin jopa 1000 irakilaista turvapaikanhakijaa. Useita ohikulkijoita ahdisteltiin. Suomen Uutisten mukaan kuusi turvapaikanhakijaa pidätettiin tuolloin epäiltynä julkisesta kehottamisesta rikokseen.

Sivuhuomautuksena todettakoon, että poliisin mukaan asematunnelissa ei tapahtunut ohikulkijoiden ahdistelua tai muuta vastaavaa. Keskusrikospoliisin mukaan pidätetyt kuusi vapautettiin, koska he eivät olleetkaan suunnitelleet laittomuuksia vaan poliisin ”tieto” oli ollut perätöntä huhupuhetta.

Yleisradion toimittaja Esa Koivuranta kuitenkin tarraa syöttiin perjantaisessa jutussaan.  Nyt ääneen pääsee Helsingin poliisin rikosylitarkastaja Juha Laaksonen, joka kertoo Ylelle, että Helsingin poliisi on tehnyt "tsekkauksia sosiaaliseen maailmaan, internetverkkoon" ja käynyt hankkimassa tietoa vastaanottokeskuksissa. Poliisin mukaan vastaanottokeskuksissa kiertäisi viestejä, joissa kehotettaisiin saapumaan Helsingin keskustaan lauantai-iltana kello kahdeksalta.

”Kun ajatellaan, mitä uutenavuotena tapahtui, en pidä mahdottomana, että tämänkaltaisia tapauksia tapahtuisi myös nyt viikonloppuna”, Laaksonen toteaa.

Jo aiemmin (torstaina 4.2.) Helsingin poliisi on viestinyt facebookissa huolestaan, jonka mukaan Kolmen sepän patsaalla järjestettäisiin tapahtuma raiskausten puolesta. Jo tuolloin poliisi kuitenkin viestittää, että tilaisuus on peruttu.

YLEn jutun myötä juttu leviää edelleen ainakin Ilta-Sanomiin ja Iltalehteen: Poliisi vahvistaa joukkojaan lauantaina – syynä vastaanottokeskuksissa leviävä viesti.

Tolkun Suomi kohisee. Mihin tämä maa on menossa?

Todellisuudessa nyt jo peruutetuksi julistettu pro-rape tapahtuma Kolmen sepän patsaalla oli jonkun amerikkalaishörhön sekopäisten juttujen hedelmä. Jollakin perin kummallisella logiikalla Helsingin poliisi sai tämän hörhöilyn käännettyä turvapaikanhakijoiden kokoontumisideaksi. Perussuomalaisten lehti haistoi tässä poliittisen markkinaraon ryydittäen sitä jutussaan poliisinkin toimista jo virheellisiksi todetuilla epäilyillä. Muu media jatkaa jutun paisuttamista kritiikittä ja faktoja tarkistamatta. Lopputulos on episodi jostakin nolon, typerryttävän ja käsittämättömän välimaastosta. 

Tolkun Suomi on hysterian Suomi. 

Veikkaukseni seuraavasta jutturyöpystä: Resurssien riittävyydestä huolissaan oleva Helsingin poliisi esti ennakoinnillaan turvapaikanhakijoiden raiskaukset ja ahdistelut ja uuden ilmiön, jossa Kolmen sepän patsaalle kokoonnutaan pahat mielessä. Nyt tässä vielä onnistuttiin, mutta entä vähemmillä resurssilla vastaavissa tilanteissa, kun näitä 43 maahan yhtä aikaa suunniteltuja tapahtumia on tekeillä?

Poliisin tilastotiedottaminen ja todellisuus

 

Poliisi tiedotti muutama päivä sitten menneestä vuodesta ja julkaisi siinä yhteydessä rikostilastoja. Rikoksista epäiltyjen turvapaikanhakijoiden lukumäärä herätti laajaa kiinnostusta. Poliisin tilastotiedottaminen ei kuitenkaan tutkijan näkökulmasta mennyt nappiin. Julkisuuteen saatetusta materiaalista puuttuvat selventävät tiedot siitä, mitä kerrotut luvut oikeastaan pitävät sisällään. Tiedotustilaisuudessa poliisin edustajat, poliisiylijohtaja Kolehmaisen johdolla, puhuivat epäselvästi tai harhaanjohtavasti. Julkaistut tilastot koskevat koko vuotta 2015 ja sen aikana poliisin tietoon tulleita rikoksia. Kolehmaisen mukaan lukumäärät sisältävät henkilöt, joita epäillään rikoksista. Todellisuudessa luvut kertonevat niiden henkilöiden määrän, joita on epäilty tai epäillään rikoksesta. Poliisin tietoon tullut rikollisuus* sisältää siis myös ne rikosepäilyt, jotka sittemmin ovat osoittautuneet aiheettomiksi. Valotan asian merkitystä neljällä esimerkillä.

Marraskuussa 2015 uutisoitiin tapauksesta, jossa kolmen turvapaikanhakijan epäiltiin ahdistelleen kahta teinityttöä. Poliisi tutki asiaa ja totesi turvakamerakuvien perusteella, että väitettyä ahdistelua ei ollut lainkaan tapahtunut vaan väitteet olivat teinien keksimää. Poliisin tietoon tullut rikollisuus –tilastosta tapaus ei kuitenkaan poistu. Marraskuussa 2015 Vihdin kohdalle kirjattiin neljä rikosta rikoskategoriaan, joka sisältää seksuaalisen ahdistelun. Nämä rikokset sisältyvät nyt raportoituun lukuun ja säilyvät tilastoissa, vaikka väitteet ja rikosepäilyt olivatkin perättömiä.

Heinola pääsi niin ikään otsoihin marraskuun lopulla 2015. Tuolloin kolmen turvapaikanhakijan epäiltiin ahdistelleen alaikäisiä torilla. Tilastoissa näkyykin 3 merkintää tuohon aikaan. Poliisin selvitettyä asiaa, ja totesi, että yhden turvapaikanhakijan kohdalla epäily oli aiheellinen. Aiheettomat epäilyt eivät kuitenkaan poistu tilastoista ja ne näkyvät edelleen kun poliisi tiedotti lukuja kokonaistilanteesta turvapaikanhakijoiden rikosepäilyjen suhteen.

Kolmannessa esimerkkitapauksessa epäiltiin kahta raiskausta ja yhtä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Lokakuiset epäilyt liittyivät turvapaikanhakijoihin ja paikkakunta oli Jyväskylä (Säynätsalossa). Lokakuussa 2015 Jyväskylässä poliisin tietoon tuli seitsemän hyväksikäyttötapausta ja kolme raiskaustapausta. Nämä kolme rikosepäilyä, joista syyttäjä ei nostanut syytettä, sisältyvät näihin lukuihin.

Näistä kolmesta tapauksesta syntyy tilastoihin 10 merkintää, joissa turvapaikanhakija on epäiltynä seksuaalirikoksesta. Poliisihallituksen mukaan näitä rikosepäilyjä oli yhteensä 73 vuonna 2015. Edellä mainituissa kolmessa tapauksessa, jotka edustavat vajaata viittätoista prosenttia kaikista epäilyistä, vain yhtä turvapaikanhakijaa vastaan nostettiin syyte. Yhdeksän merkintää 73:sta on pelkästään tämän tarkastelun perusteella aiheettomia.

Poliisitarkastaja Tommi Reen totesi Voima-lehden haastattelussa loppuvuodesta kirjatun kuukausittain 20-40 tapausta, jossa seksuaalirikoksen epäiltynä oli irakilainen. Aiemmin kuluneena vuonna vastaava irakilaisepäiltyjen lukumäärä oli 1-7 per kuukausi. Oletetaan, että vuoden 2015 tammi-syyskuussa uusista turvapaikanhakijoista riippumatta tapauksia olisi 3 per kuukausi. Tämä tekisi yhteensä 27 tapausta 9 kuukauden aikana. Jäljelle jäisi 46 tapausta. Mikäli loka-marraskuussa tapauksia olisikin 20-40, syntyisi tästä vähintään 80 tapausta. Jokin Reenin matematiikassa ei näytä täsmäävän.

Tilastojen tarkastelussa on syytä huomioida myös ne seksuaalirikostapaukset, joissa turvapaikanhakija oli asianomistaja (uhri). Niitä oli 13 vuonna 2015. Tämä luku pitää sisällään esimerkiksi sellaiset tapaukset, joissa seksuaalista ahdistelua tai raiskaus tai sen yritys epäillään tapahtuneen vastaanottokeskuksen sisällä.

Tämän jutun pääsanoma on seuraava: Tiedottaessaan rikostilastoista poliisin tulisi selväsanaisesti kertoa, mitä julkisuuteen annetut luvut pitävät sisällään - muun muassa aiheettomiksi osoittautuneet epäilyt. Lyhyt erillinen kuvaus lukujen sisällöstä ja epävarmuuksista auttaisi välttämää vääriä tai hätäisiä johtopäätöksiä ja uutisointia. Pelkästään kolmea otsikoissa ollutta tapausta tarkastelemalla voitiin todeta vajaat 15 % epäilyistä vääriin ilmiantoihin tms. perustuviksi. Luku on niin merkittävä, että poliisin olisi syytä huomioida tämä omassa tiedottamisessaan.


 * poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilasto perustuu sisäministeriön poliisiasiain osaston PATJA-tietojärjestelmän tietoihin rikosten määristä nimikkeittäin. Jos esitutkinnan aikana ilmenee, että rikosta ei ole tapahtunut, poistetaan rikosepäilyyn liittyvät tiedot vuoden kuluttua asian ilmenemisestä ja siihen liittyvästä päätöksestä.